Tarinamme

Postimerkeistä
digitaaliseksi edelläkävijäksi

Muotoutuva kansakunta, itsenäistynyt valtio ja digitalisoituva todellisuus ovat synnyttäneet uusia tarpeita, joita kirjapaino ja kustannusyhtiö ovat vuosikymmenten mittaan joustavasti täyttäneet. Editan tarina on Suomen tarina. 

Kaikki alkoi todellakin muutaman neliösentin kokoisesta paperinpalasta: postimerkistä. Keisarillisen Senaatin Kirjapainon ensimmäinen painotyö vuonna 1859 oli 600 kappaleen painos 10 kopeekan postimerkistä. Venäjä halusi siirtää uuden suuriruhtinaskunnan painopistettä itään päin. Vuosisadan alussa pääkaupungiksi nimetty Helsinki sai nyt toimia myös valtion painotuotteiden virallisena valmistajana.

Postimerkkien lisäksi paino tuotti muun muassa veronauhoja, tilikirjoja, asetuskokoelmia sekä Suomen valtion setelirahat. Painon aloittaessa koko työntekijäkatras – faktori, latoja, painaja ja juoksupoika – mahtui melko pieniin tiloihin Senaatintalossa (nykyinen Valtioneuvoston linna). Tehtävien lisääntyessä paino sai oman rakennuksensa Senaatintalon sisäpihalle.

Marraskuussa 1911 perustettiin Valtion julkaisutoimisto. Sen tehtävänä oli julkaista asetuskokoelmia, toimia valtion kustantamien julkaisujen myyjänä ja jakelijana sekä varastoida valtion tuottamat julkaisut. Näin saivat alkunsa kustantamisen palvelut.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Senaatin kirjapaino muutti nimensä Valtioneuvoston kirjapainoksi. Jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä koettu tilanahtaus helpotti vasta 1952, kun uusi painotalo valmistui Eteläinen Rautatiekatu 6:een. Valtiollisella kirjapainolla oli nyt uudet, koneellisesti ilmastoidut tilat, Suomen moderneimmat painokoneet ja osaava henkilökunta.

Eduskunnan painotuotteet siirtyivät Valtion julkaisutoimistolle vuonna 1960. Julkaisutoimisto, Valtioneuvoston kirjapaino ja jo vuonna 1819 perustettu Virallinen lehti (tuolloin Finlands Allmänna Tidning) yhdistettiin Valtion painatuskeskukseksi. Tuotanto kasvoi, ja 1970-luvulla paino pääsi muuttamaan uusiin, suurempiin tiloihin Hakuninmaalla.

Vuonna 1993 yritys muuttui yhtiömuotoiseksi ja nimi lyhentyi Painatuskeskus Oy:ksi. Pian nimeä muutettiin uudelleen ja vuodesta 1996 yrityksemme on tunnettu Editana.

2020-luvulla me editalaiset teemme yhä työtä jakaaksemme suomalaisille tietoa ja edistääksemme käytännön osaamista. Autamme juristeja ja opettajia etsimällä suurista tietomääristä asiantuntevasti arkeen soveltuvia ja käytännöllisiä kokonaisuuksia. Tuotamme asiakkaillemme luotettavaa tietoa painettuna ja digitaalisena. Räätälöimme tarvittaessa tuotteitamme erityistarpeisiin. Pidämme asiakkaamme viimeisimmän tiedon tasalla joustavilla koulutuksillamme. Jatkuva muutos on meille tuttua, jo yli 160 vuoden ajalta.

Postimerkeistä
digitaaliseksi edelläkävijäksi

Muotoutuva kansakunta, itsenäistynyt valtio ja digitalisoituva todellisuus ovat synnyttäneet uusia tarpeita, joita kirjapaino ja kustannusyhtiö ovat vuosikymmenten mittaan joustavasti täyttäneet. Editan tarina on Suomen tarina. 

Kaikki alkoi todellakin muutaman neliösentin kokoisesta paperinpalasta: postimerkistä. Keisarillisen Senaatin Kirjapainon ensimmäinen painotyö vuonna 1859 oli 600 kappaleen painos 10 kopeekan postimerkistä. Venäjä halusi siirtää uuden suuriruhtinaskunnan painopistettä itään päin. Vuosisadan alussa pääkaupungiksi nimetty Helsinki sai nyt toimia myös valtion painotuotteiden virallisena valmistajana.

Postimerkkien lisäksi paino tuotti muun muassa veronauhoja, tilikirjoja, asetuskokoelmia sekä Suomen valtion setelirahat. Painon aloittaessa koko työntekijäkatras – faktori, latoja, painaja ja juoksupoika – mahtui melko pieniin tiloihin Senaatintalossa (nykyinen Valtioneuvoston linna). Tehtävien lisääntyessä paino sai oman rakennuksensa Senaatintalon sisäpihalle.

Marraskuussa 1911 perustettiin Valtion julkaisutoimisto. Sen tehtävänä oli julkaista asetuskokoelmia, toimia valtion kustantamien julkaisujen myyjänä ja jakelijana sekä varastoida valtion tuottamat julkaisut. Näin saivat alkunsa kustantamisen palvelut.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Senaatin kirjapaino muutti nimensä Valtioneuvoston kirjapainoksi. Jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä koettu tilanahtaus helpotti vasta 1952, kun uusi painotalo valmistui Eteläinen Rautatiekatu 6:een. Valtiollisella kirjapainolla oli nyt uudet, koneellisesti ilmastoidut tilat, Suomen moderneimmat painokoneet ja osaava henkilökunta.

Eduskunnan painotuotteet siirtyivät Valtion julkaisutoimistolle vuonna 1960. Julkaisutoimisto, Valtioneuvoston kirjapaino ja jo vuonna 1819 perustettu Virallinen lehti (tuolloin Finlands Allmänna Tidning) yhdistettiin Valtion painatuskeskukseksi. Tuotanto kasvoi, ja 1970-luvulla paino pääsi muuttamaan uusiin, suurempiin tiloihin Hakuninmaalla.

Vuonna 1993 yritys muuttui yhtiömuotoiseksi ja nimi lyhentyi Painatuskeskus Oy:ksi. Pian nimeä muutettiin uudelleen ja vuodesta 1996 yrityksemme on tunnettu Editana.

2020-luvulla me editalaiset teemme yhä työtä jakaaksemme suomalaisille tietoa ja edistääksemme käytännön osaamista. Autamme juristeja ja opettajia etsimällä suurista tietomääristä asiantuntevasti arkeen soveltuvia ja käytännöllisiä kokonaisuuksia. Tuotamme asiakkaillemme luotettavaa tietoa painettuna ja digitaalisena. Räätälöimme tarvittaessa tuotteitamme erityistarpeisiin. Pidämme asiakkaamme viimeisimmän tiedon tasalla joustavilla koulutuksillamme. Jatkuva muutos on meille tuttua, jo yli 160 vuoden ajalta.

Edita Publishing Oy

PL 700
00043 Nordic Morning

Käyntiosoite:
Verkkosaarenkatu 5,
Helsinki (ei kirjakauppaa)

+358 20 450 00

Y-tunnus: 0654634-6

Verkkokauppa: shop.edita.fi

Asiakaspalvelu

+358 20 450 05
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Avoinna ma 9–16, ti–pe 8–16

Opettajapalvelu
+358 20 450 010
opettajapalvelu@edita.fi
Avoinna ma–pe 8–15

Lakikoulutusten asiakaspalvelu
+358 20 450 2040
asiakaspalvelu.koulutukset@edita.fi
Avoinna ma 9–16, ti–pe 8–16