fbpx
Maailman kirjan sisällä

Blogi: Miksi historiaa opiskellaan?

29.10.2020

Muistatko vielä, mikä oli sinun lempiaineesi lukiossa? Minun oli ehdottomasti historia. Sen oppikirjat avasivat maailmaa tavalla, joka tyydytti tiedonhaluisen ja lukemista rakastavan nuoren tarpeita. Nautin myös suunnattomasti siitä, että pystyin historiatietojeni ansiosta loistamaan Trivial Pursuitissa.

Valitettavasti menestys Trivialissa ei kantanut kauas. Mitä pidempi aika lukiosta oli, sitä huonommin muistin Rooman keisareiden nimiä tai sotiin liittyviä vuosilukuja. Lisäksi näistä tiedoista oli minulle vain marginaalista hyötyä työelämässä, sillä en ryhtynyt historianopettajaksi. Tarvittaessa tarkistan nuo asiat kirjahyllyni kirjoista tai etsin ne netistä.

Omana kouluaikanani puhuttiin paljon siitä, että historia on yleissivistävä oppiaine. Mutta miten yleissivistys pitäisi ymmärtää ja millaista osaamista historianopetus nykyisin tuottaa?

Haastattelin viime talvena Edita Smart Radion podcastissa Editan oppikirjailijoita, historianopettaja Anna Veijolaa ja tutkija Simo Mikkosta. Heiltä oli tuolloin juuri ilmestynyt kirja Lähteillä – Historian taitoja oppitunneille

Historianopettaja Anna Veijola ja tutkija Simo Mikko

Anna Veijola (KT) työskentelee Jyväskylän normaalikoulussa historian, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajana. Simo Mikkonen (FT) toimii Jyväskylän yliopistossa historiantutkijana.

Veijola ja Mikkonen olivat sitä mieltä, ettei yleissivistystä voi enää rakentaa ulkoa opeteltujen päivämäärien, nimien ja tapahtumien varaan. Helposti googlattavia knoppitietoja oleellisempaa on oivaltaa se, miten historiallinen tieto muodostuu.

Kun opiskelija ymmärtää, miten historiatieto syntyy ja miksi jokin tulkinta historiasta on paremmin perusteltu kuin toinen, hän harjaantuu samalla tulkitsemaan nykypäivän mediamaailman moninaisia viestejä.

Aikana, jolloin tietoa on saatavilla valtavasti, pelkkä tietopohjaisen yleissivistyksen kerryttäminen on hatara peruste koulun historianopetukselle. Olennaisempaa on se, että historia auttaa meitä tulkitsemaan ja jäsentämään sitä informaatiotulvaa, jonka kohtaamme päivittäin.

Lähdekritiikki on tärkeä kansalaistaito, ja tämä tekee historiasta on oleellisen taitoaineen.

Puhuimme Veijolan ja Mikkosen kanssa myös oppiaineen toisesta kriittisestä tehtävästä. Historia auttaa meitä sijoittamaan itsemme osaksi menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoa. On tärkeää oppia ymmärtämään menneisyyden ihmisten ratkaisuja, sillä niillä on suora yhteys siihen yhteiskuntaan, jossa nyt elämme.

”Esimerkiksi ilmastonmuutosta on vaikea ymmärtää, jos ei hahmota sitä, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut nykyiseen tilanteeseen”, Veijola totesi tuolloin.

Vanha, omilta lukiovuosiltani tuttu totuus siis pätee edelleen: tarvitsemme näkemyksen historiasta, jotta voisimme ymmärtää paremmin meitä ympäröivää, monimutkaista maailmaa. 

Opus-sarja lukion historiaan

Anna Veijola ja Simo Mikkonen ovat olleet mukana tekemässä Editan uutta lukion historian oppimateriaalisarjaa Opusta.
Lue lisää sarjasta Editan LOPS 2021 -sivustolla.

Minna Sallanen

Minna Sallanen

Tuottaja