fbpx
Maailman kirjan sisällä

Blogi: Yhteiskuntaopin opettaja – avainkokemusten muotoilija

8.12.2020

Avainkokemus on määritelmän mukaan nuoren sukupolven yhteinen kokemus, joka vaikuttaa halki koko elämän. Erityisen alttiita sukupolvikokemuksille ovat sosiologien mukaan 16–25-vuotiaat. Jokainen meistä elää tai on elänyt tuon iän – eri aikoina erilaisena.

Millaisia ovat eri aikojen sukupolvikokemukset? 

Suomalaisista avainkokemuksista nousevat esiin sodat, viimeisenä talvi- ja jatkosota, joita enää harva on itse kokenut. Sodista tuli kuitenkin sekä sukupolvi- että ylisukupolvikokemus. Ne vaikuttavat vieläkin – hyvässä ja pahassa. Veteraanien rivit harvenevat, mutta kansakunnan muistiin sodat ovat sementoineet paikkansa. 

1900-luvun lopun moninaisissa kansanliikkeissä rauhaa ja rakkautta halusi iso osa maailman nuorista ihmisistä, vaikka ihan kaikki eivät siihen uskoneetkaan. Oman turvallisuudentunteen ja tulevaisuuden näköalojen sumentuminen 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun talouskriiseissä löi lujaa nuoria ihmisiä. Nyt ylitsekäymätön kokemus on ilmastonmuutos ja kaikkein tuorein tietysti koronakriisi. 

Pandemia näyttää satuttavan meitä kaikkia eikä ota huomioon ikää. Kolmevuotiaskin toivoi, että pääsisi taas ”kokonaan syliin” ja ikääntyvä, että läheisiä saisi tavata ihan jopa sisätiloissakin. Kaikkein voimakkaimmin poikkeustila kuitenkin vaikuttaa avainkokemustaan rakentaviin nuoriin.

Tilanteen käsittelylle on monta vaihtoehtoa.

Parhaimmillaan käy niin, että koronakriisistä syntyy kansainvälinen sukupolvikokemus. Ihmiset jakavat somessa, Instragramissa, TikTokissa tai Skypessä lockdown-tuntemuksiaan ja alkavat kokea empatiaa toisiaan kohtaan. Koronarajoituksissa kärvistelevät eri-ikäiset suomalaiset samastuvat kiinalaiseen kirjanpitäjään, italialaiseen ikäihmiseen tai luxemburgilaiseen lukiolaiseen. Villeimmissä virusvisioissa valtioiden johtajatkin löytävät lopulta yhteisen linjan. 

Nuorelle ihmiselle parasta tällaisessa ideaalitilanteessa olisi avoimempi pääsy toisten kokemuksiin tai ainakin niiden äärelle. 

Vai käykö ihan toisinpäin? Hakeeko kukin meistä vain omaa tai lähipiirin parasta? Tällöin empatiakuilu ammottaa avoinna. Pahasti käy myös, jos tautia ryhdytään torjumaan poliisivaltion keinoin, joilla autoritääriset johtajat rajoittavat yksilönvapauksia, ohittavat oikeusvaltioperiaatteet ja vahvistavat samalla omaa valtaansa.

Kun nuoret ihmiset luovat omaa avainkokemustaan, ei ole yhdentekevää, miten me muut siihen vaikutamme. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että avainkokemukset ovat usein kriisejä. 

Onko koululaitoksen välittämällä tiedolla tai koulussa tapahtuvalla sosiaalisella oppimisella tekemistä avainkokemuksen kanssa? Pitäisikö ollakaan

Pitäisi olla. 

Yhteiskuntaopin opettaja on yksi avainkokemuksen muotoilijoista. Ei ole samantekevää, millainen maailma avautuu yhteiskuntaopin tunneilla. Ei ole yhdentekevää, millä tavalla käsitellään demokratiaa, vallanjakoa, yksilön vaikutusmahdollisuuksia tai päätöksentekokoneiston toimintaa. Eikä ole ollenkaan sama, muotoutuuko kurssilla toivoa luova perspektiivi tulevaan vai kyyninen ”tällehän emme mitään voi” -asenne. 

On tärkeää avata vaikuttamisen polkuja, poliittisen päättämisen mahdollisuuksia, jokaisen omia mahdollisuuksia olla omana itsenään mukana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Ne tiet ovat kuluttajan, äänestäjän, aktivistin ja somettajan polkuja. 

Rankoista avainkokemuksista on myös helpompi selvitä, jos on tietoa taloudesta, kansainvälisistä suhteista, mediasta, vaaleista ja ideologioista.

Kaikkea tätä yhteiskuntaopin opetus voi olla tukemassa!

Vuokko Aromaa

Vuokko Aromaa

Kanta-sarjan oppikirjailija

Kanta – yhteiskuntaopin taidot haltuun

Vuokko Aromaa on yksi lukion yhteiskuntaopin Kanta-sarjan oppikirjailijoista. Kanta-sarja uudistuu lukion opetussuunnitelmaan 2021. Kanta kiinnittää erityistä huomiota opiskelijan yhteiskunnallisen ajattelun taitojen kehittämiseen.