fbpx
Maailman kirjan sisällä

Blogi: Tilinpäätöksen tulkinta ei ole pelkästään talousammattilaisten numeronmurskausta

14.12.2020

Tilinpäätös sanana – sen tulkinnasta puhumattakaan – aiheuttaa monelle torjunnan tunteita. Taloutta pidetään vaikeana tai mielenkiinnottomana aiheena, jonka käytännön ihmiset jättävät mielellään ammattilaisten huoleksi. Tämä on yllättävää, koska liki jokainen joutuu talousasioiden kanssa tekemisiin sekä työssään, harrastuksissaan että henkilökohtaisessa elämässään. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttanee osaltaan se, ettei koulumme perusopetus ole juurikaan luonut koululaisille valmiuksia makro- tai mikrotalouden ymmärtämiseen ja hallintaan. Talous on kuitenkin keskeisessä osassa jokapäiväisessä elämässämme, joten sillä voisi olla paljon suurempi painoarvo myös kouluopetuksessa.

Termit tutuiksi vuosikokouksessa

Otetaan esimerkki: Istumme taloyhtiömme vuosikokouksessa. Isännöitsijä esittelee tilinpäätöksen. Hän käy sen läpi rivi riviltä aloittaen yhtiön perustiedoista ja edeten taseen vastaavaa-puoleen. Kenelläkään ei ole kysyttävää tai huomautettavaa. Sitten seuraavat taseen vastattavat ja tuloslaskelma – ei edelleenkään kysymyksiä. Vastikelaskelma on monelle isännöitsijällekin täyttä hepreaa, ja heille voi olla suuri helpotus, ettei kukaan kommentoi tai esitä hankalia kysymyksiä. Lopuksi tilinpäätös hyväksytään niiden harvojen toimesta, jotka ovat yhtiökokoukseen vaivautuneet. Mistä johtuu, ettei tilinpäätös aiheuta keskustelua? Ovatko asiat osanottajille täysin selviä? Vai eikö kukaan ymmärrä aiheesta hölkäsen pöläystä?

Taloyhtiön vuosikokous on tilaisuus, jossa useat ihmiset ovat tekemisissä tilinpäätöksen kanssa. Omistusasunto on useimmilla ylivoimaisesti merkittävin omaisuuserä. Siitä huolimatta hyvin monet jättävät osallistumatta vuosikokoukseen ja antavat muiden päättää omaisuutensa hoidosta. Onkohan tähänkin syynä se, ettei talous ole läheskään kaikkien suosikkiaihe?

Herää kysymys, voisiko tilinpäätöksen käydä vuosikokouksessa läpi toisella tavalla. Entä jos aloittaisi sillä, että avaa kunkin laskelman tarkoituksen: mitä taseella, tuloslaskelmalla ja vastikelaskelmalla on tarkoitus kertoa? Sen jälkeen voisi kertoa avainkohdista, joiden perusteella voimme arvioida, ovatko asiat niin kuin niiden tuleekin olla. Hedelmällistä keskustelua on mahdollista käydä vasta sitten, kun alustaja ja kuuntelijat ”puhuvat samaa kieltä” ja kuulijat tuntevat puhujan käyttämän termistön.

Taloustaidot työnhakijan tukena

Otetaan toinen esimerkki: Jennalle tarjottiin ICT-yrityksen henkilöstöosaajan paikkaa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteilijä, eikä yritystalous kuulu hänen ydinosaamisalueisiinsa. Vaikka tarjotut työtehtävät olivat kiinnostavia ja sopivan haasteellisia, Jenna ei halunnut ottaa sellaista riskiä, että elinkaarensa kasvuvaiheessa oleva liiketoiminta epäonnistuu ja työpaikka menee alta. Luimme yhdessä yhtiön tuoreimman tilinpäätöksen ja totesimme, että yritys on reippaasti tappiolla, hyvin velkainen ja kykenee toimimaan vain omistajiensa antamien pääomalainojen varassa. Uuden työn houkuttelevuudesta huolimatta Jenna totesi riskit liian suuriksi.

Kyky lukea tilinpäätöstä ja tulkita sitä on siis hyödyllistä työnhakijalle. Hakijan tulisi tuntea yrityksen taloudellinen tilanne ja ymmärtää siihen liittyvät riskit. Rekrytointiprosessissa yrityksen tilanteesta ei välttämättä anneta täysin oikeaa kuvaa. Hakija osoittaa tehneensä kotiläksynsä, jos osaa esittää näkemyksensä yrityksen taloudesta, vaikkei taloustehtäviin olisi hakemassakaan.

Talouskoulutusta työpaikoille

Vielä kolmas esimerkki: Olen vetämissäni koulutustilaisuuksissa usein tavannut ihmisiä, joilla on vastuualueensa aikaansaannoksista myös taloudellinen vastuu. Onnistumista mitataan tuloslaskelman osoittamalla tuloksella ja lisäksi joillakin tuloslaskelmasta ja taseesta tuotetuilla tunnusluvuilla. Usein henkilön ammattitaito on aivan jossain muualla kuin talousasioissa. Hänelle on jäänyt hämäräksi, miten tulos syntyy, miten se lasketaan ja mitä tunnusluvut kertovat – puhumattakaan siitä, millä tavalla tunnuslukuihin voi käytännön toimenpiteillä vaikuttaa. Taloushallinto laatii raportit, mutta koulutus niiden tulkintaan on jäänyt vähäiseksi.

Käyttökate, liiketulos ja muut vastaavat yritystalouden termit eivät kuulu yleissivistykseen. Niiden sisältö, yhteys vastuualueeseen ja merkitys liiketoiminnan taloudellisille tulemille pitää avata niin, että talousasioita osaamatonkin ymmärtää ne. Talousjohto voi osata asiansa, mutta kyky ja halu kouluttaa omaa henkilöstöä on joskus vähäistä.

Taloudenpidon perussäännöt haltuun

Tilinpäätöksen ja yleisemminkin talousasioiden ymmärtämisen tarve koskee suurta osaa kansalaisista. Olipa kysymys julkisesta tai yksityisestä taloudesta ja liittyipä henkilön taloudellinen vastuu kotitalouteen, yritykseen tai yhdistykseen, kaikessa taloudenpidossa on paljon yhteistä:

  • Tuloja pitäisi olla enemmän kuin menoja.
  • Velkaa ei saa olla liikaa.
  • Rahat eivät saa koskaan loppua kokonaan.
  • Kasvavilla tuloilla on paljon helpompi hallita taloutta kuin pienenevillä.

Hyvin arkipäiväisiä ja helposti ymmärrettäviä sääntöjä. Ongelma on useimmiten tapa, jolla talousasioista raportoidaan. Tuloslaskelma, tase tai kassavirtalaskelma eivät aukea ilman, että niiden kanssa näkee jonkin verran vaivaa. Rakettitiedettä ne eivät kuitenkaan ole. Olen vetänyt toista tuhatta koulutustilaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan, josta on otettu kymmenen painosta. En muista, että kukaan olisi lopulta sanonut, ettei tilinpäätöstä voi ymmärtää.

Ilari Salmi

Ilari Salmi

Kirjoittaja VTM Ilari Salmi on toiminut itsenäisenä yritystalouden ja rahoituksen kouluttajana, kirjoittajana ja konsulttina lähes 30 vuotta. Hänellä on pitkäaikainen kokemus paitsi yrityksen talouden ja kansantalouden kouluttajana myös rahoitusalan johtotehtävistä. Hän on kirjoittanut Editan julkaiseman Mitä tilinpäätös kertoo? -kirjan, josta ilmestyi 10. painos syksyllä 2020.