Kuinka paljon yo-kokeeseen kannattaa lukea? Millainen lukusuunnitelma toimii, ja mikä on paras opiskelutekniikka? Anastasia Mantulina jakaa omat parhaaksi havaitut tapansa opiskella kirjoituksiin.
Anastasia Mantulina kirjoitti E:n terveystiedon yo-kokeesta syksyllä 2019. Ylioppilaskokeisiin lukemisen hän aloitti kesäkuussa ja luki kolmen kuukauden ajan päivittäin pari-kolme tuntia.
– Luin aika paljon suoraan sanottuna. Ihmisen terveyteen liittyvät asiat aidosti kiinnostavat minua, joten yo-kokeisiin opiskelukin oli kiinnostavaa.
Kesä oli Mantulinan mielestä hyvää aikaa lukea yo-kokeisiin, koska silloin oli enemmän aikaa käytettävissä kuin lukuvuoden aikana. Lisäksi kesäaamuisin on helpompi nousta, ja motivaatiota lukemiseen oli hänen mielestään enemmän kuin talvella.
Ei tarkkaa lukusuunnitelmaa
Koska Mantulina kirjoitti samalla kirjoituskerralla vain yhden toisen aineen, oli myös mahdollista keskittyä lukemiseen paremmin kuin jos olisi ollut useita kokeita samalla kertaa. Kolmessa kuukaudessa ehti oikeasti sisäistää opiskeltavat asiat.
Hänellä ei ollut tarkkaa lukusuunnitelmaa, mutta päämääränä oli kuitenkin lukea kaikki kirjat tiettyyn päivään mennessä. Hänelle väljä suunnitelma toimi hyvin, mutta hän kannustaa tekemään tarkemman lukusuunnitelman, jos se sopii itselle. Löyhä lukusuunnitelma toimii silloin, kun lukemisen aloittaa tarpeeksi ajoissa.
– Silloin kun teki mieli, saatoin lukea enemmän kuin olin suunnitellut, ja silloin kun olin väsynyt, luin vain yhden kappaleen ja se oli fine.
Käsitekartat ja muistiinpanot apuna
Opiskelutekniikkana Mantulina hyödynsi käsitekarttoja ja omia muistiinpanoja. Ennen jokaista isoa kokonaisuutta hän aloitti ennen oppikirjan avaamista kirjoittamalla ensin paperille kaiken, mitä asiasta tuli mieleen.
– Pointtina on kirjoittaa ylös kaikki asiat, ihan jokainen termi ja pikku juttu, jonka muistin etukäteen. Huomasin, että oho, osaankin tämän asian jo.
Oppikirjaa lukiessa voi täydentää omia muistiinpanoja ja esimerkiksi jatkaa käsitekarttaa, jos huomaa lukiessa asioiden välillä uusia yhteyksiä. Mantulina myös alleviivasi kirjasta kaikki ne asiat, joita hän ei ollut muistanut aiemmin.
– Tämä auttoi hahmottamaan, mitä jo osaan. Siinä pääsee kartalle, kuinka hyvin osaa jo asiat, ja kuinka hyvin pitää vielä lukea. Muuten lukiessa ei välttämättä tajua, että osaakin jo monta asiaa.
Vielä viimeisimpänä kertauksena ennen yo-kokeita Mantulina luki itse tekemiään muistiinpanoja. Kun asiat oli jo kerran sisäistänyt hyvin, ei tarvinnut enää oppikirjaa.
Muista treenata myös vastaustekniikkaa
Editan Lukion Syke -sarjan oppikirjailija Tiina Lehtinen oli Mantulinan lukiossa opettajana, joten heillä oli itsestään selvästi käytössä Lukion Syke -sarja. Anastasia käytti yo-kokeisiin opiskellessaan toistakin sarjaa, mutta Lukion Syke oli hänen mielestään parempi.
– Kirjassa on kerrottu asiat selkeästi ja tiivistetysti, yksityiskohtia on sopivasti. Lukion Syke Kertausaineistosta opiskelin vastaustekniikkaa.
Vastaustekniikka onkin yksi asia, mitä Anastasian mielestä kannattaa harjoitella ennen yo-kokeisiin menemistä.
– Jos tavoittelee E:tä tai L:ää, kannattaa käyttää vastaustekniikkaan aikaa. Tutki arviointikriteereistä, mitä täysiin pisteisiin vaaditaan, ja mitä eri tyyppisissä tehtävissä tavoitellaan.
Toinen Anastasian vinkki korkeimpien arvosanojen tavoittelijalle on nippelitieto.
– On tärkeää, että tietää ydinasiat, mutta niistä pelkästään ei tule tarpeeksi sisältöä täysiin pisteisiin.
Anastasian kolme tärkeintä vinkkiä yo-kokeisiin
1. Opiskele kaikki ydinasiat ja täydennä lukemalla lisää yksityiskohtaisemmin.
2. Pidä taukoja. Isojen kokonaisuuksien omaksuminen vie aina aikaa, joten anna itsellesi aikaa oppia.
– Tämän tajusin itse vasta korkeakoulussa, että pitää oikeasti antaa itselleen aikaa omaksua asiat. Jos niitä ei omaksu kunnolla, ne eivät jää niin hyvin mieleen, ja kokeessa on vaikeampi kirjoittaa niistä.
3. Aloita lukeminen ajoissa ja valitse juuri itsellesi paras opiskelutekniikka.
