fbpx
Maailman kirjan sisällä

Whistleblowing-direktiivi edellyttää organisaatioita perustamaan ilmoituskanavan, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

| 17.9.2021

Whistleblowing-direktiivi teettää organisaatioille lähiaikoina lisätyötä ja kustannuksia. Se kannattaa kuitenkin nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana, sanovat Editan Whistleblowing-webinaarisarjan kouluttajat Anne Vanhala ja Mika Kärkkäinen. Kolmeosaisen webinaarisarjan tallenteet löytyvät myös Editan verkkokoulutuskirjastosta.

EU:n whistleblowing-direktiivin kansallinen lainsäädäntö ilmoituskanavan käyttöönotosta tulee näillä näkymin voimaan joulukuussa 2021. Hallituksen viimeisin lakiesitys oli kuitenkin puutteellinen ja lausuntopalautteessa on esitetty monia täsmennyspyyntöjä, joten lainvalmistelua kannattaa seurata syksyn aikana.

Direktiivi velvoittaa sekä julkisen että yksityisen sektorin oikeushenkilöitä ottamaan käyttöön ilmoituskanavan, jonka tarkoituksena on, että mahdollisiin väärinkäytöksiin päästäisiin tarttumaan jo varhaisessa vaiheessa yrityksen sisällä. Monilla suuryrityksillä on ollut vapaaehtoisesti ilmoituskanava käytössä jo vuosikymmeniä, mutta EU:lla ei ole aiemmin ollut aiheesta yhtenäistä sääntelyä. EU:ssa onkin tunnistettu tarve suojata ilmoittajia, jotka nostavat esiin epäkohtia ja lainvastaista toimintaa.

Anne Vanhala on yritysvastuun ja compliancen asiantuntija, joka auttaa yrityksiä muun muassa ilmoituskanavan käyttöönotossa ja toimii tarvittaessa riippumattomana käsittelijänä.

– Kun organisaation työntekijä tuo tietoja julkisuuteen, hänelle ei välttämättä käy kovin hyvin, vaan ilmoittajaan saatetaan kohdistaa erilaisia vastatoimia ja ilmoittaja voidaan irtisanoa. EU:n direktiivi keskittyykin ilmoittajan suojaamiseen ja vastatoimien kieltoon, Anne Vanhala kertoo. 

Tulevassa laissa pyritään siis luomaan selkeät puitteet sisäiselle ilmoituskanavalle ja prosessissa korostetaan ilmoittajan suojaa. Ilmoitusten käsittelylle on tiukka aikaikkuna, jonka umpeuduttua ilmoittaja voi mennä viranomaisen ylläpitämään kanavaan.

Ilmoitusten käsittely on aiheena Whistleblowing-webinaarisarjan toisessa osassa 6.10.2021
>> Lue lisää

 

Ilmoittajan oikeudet korostuvat

Direktiivissä on laaja vastatoimikielto, josta voi tulla työnantajalle hyvitysseuraus maksettavaksi. Vastatoimien määritelmä on tämänhetkisessä lakiluonnoksessa hyvin laaja. 

Käytännössä mikä tahansa kielteinen seuraus voidaan tulkita vastatoimeksi, esimerkiksi jos työntekijä ei pääse haluamaansa koulutukseen, saa varoituksen tai lomautetaan sen jälkeen, kun hän on tehnyt ilmoituksen. 

– Tähän toivoisi lainsäätäjältä hieman täsmennystä käytännön elämää varten. Lakiluonnoksen perusteella ilmoittaja voisi tulkita minkä tahansa negatiivisen reaktion työnantajan taholta vastatoimeksi, Mika Kärkkäinen sanoo.  

Lisäksi direktiiviehdotuksessa on mukana helpotettu todistustaakka, mikä tarkoittaa sitä, että ilmoittajan ei vastatoimia epäillessään tarvitse osoittaa täyttä syy-yhteyttä toteen. Sen sijaan työnantajalla on vastatoimiolettaman synnyttyä velvoite osoittaa, että asioilla ei ole yhteyttä.

 

Mika Kärkkäinen on asianajaja ja harjaantunut työoikeuden ammattilainen.

Millaisia vaatimuksia kansallinen laki asettaa?

Näillä näkymin joulukuussa 2021 kaikilla vähintään 250 henkilöä työllistävillä yrityksillä tulee siis olla ilmoituskanava käytössä. Tätä pienempiä, vähintään 50 henkeä työllistäviä organisaatioita direktiivi alkaa velvoittaa parin vuoden päästä.

Yrityksen on nimettävä henkilö, joka vastaa kanavan perustamisesta, käsittelystä ja jatkokäsittelystä. Se voi ainakin lakiesityksen mukaan olla myös ulkopuolinen palveluntarjoaja, mutta silloinkin yrityksen tulee osallistua erityisesti jatkotoimista päättämiseen ja niiden toteuttamiseen.

Kuka yrityksissä ilmoituskanavasta sitten vastaa? Suurissa yrityksissä, joilla on compliance-osasto, on ilmoituskanava yleensä Compliance Officerin vastuulla. Jos sellaista ei ole, ilmoituskanavasta voi vastata esimerkiksi yrityksen juristi, talousjohtaja tai HR-johtaja.

 

Informointivelvoite ja tietosuoja huomioitava

Käytännön toteutustavalle kansallinen laki ei aseta sinänsä vaatimuksia, mutta velvoittaa esimerkiksi informoimaan ilmoittajalle asian etenemisestä ja huomioimaan tietosuojan. 

– Tietosuojavaltuutettu edellyttää tällä hetkellä, että ennen kanavan perustamista tehdään tietosuojan vaikutusten arviointi. Siinä kartoitetaan mahdollisia riskejä ja pyritään siihen, että käytettävät menetelmät ovat mahdollisimman tietoturvallisia, Mika Kärkkäinen kertoo.

Ilmoituskanava voi siis periaatteessa olla vaikka postilaatikko kahvihuoneessa, mutta käytännössä silloin voi olla vaikea huolehtia sekä informointivelvoitteesta että yksityisyydensuojasta. 

Ilmoittamisen voi tehdä myös suullisesti, mutta silloin tulee mahdollistaa myös tapaaminen kasvokkain ilmoittajan kanssa. Suullisesta ilmoituksesta on oltava tallenne tai keskustelusta on laadittava tarkka pöytäkirja. Suullinen ilmoittaminen on siis tässä mielessä työläämpää. 

– Itse suosisin sähköistä järjestelmää. Palveluntarjoajia ja erilaisia järjestelmiä on paljon, joten sanoisin, että pienemmillekin organisaatioille löytyy kustannustehokas tapa, Anne Vanhala sanoo.

 

Väärinkäytösten esiintulo on kaikkien etu

Vaikka ilmoituskanava teettää työnantajille lisätyötä ja kustannuksiakin, on se kuitenkin organisaatiolle edullisempi ja kaikin puolin parempi toimintatapa kuin jos väärinkäytösten sattuessa mentäisiin viranomaisten tai median pakeille, huomauttaa Vanhala. 

Ilmoituskanavalla ja ilmoittamisella saattaa myös olla vähän paha katku. Sillä on merkitystä, miten asiasta organisaation sisällä puhutaan ja miksi sitä kutsutaan. Ilmoituskanava on neutraali termi, joka tulee lainsäädännöstä.

– Kun on kyse väärinkäytöksistä, on lopulta kaikkien etu, että ne tulevat ilmi. Ilmoituskanava kannattaakin nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana, Vanhala sanoo.

Whistleblowing-webinaarisarja

Whistleblowing-webinaarisarjassa avataan EU:n direktiivin ja tulevan kansallisen lain tärkeimmät kohdat sekä syvennytään sääntelyn asettamiin velvoitteisiin ilmoituskanavan käyttöönoton, ilmoitusten käsittelyn sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden näkökulmasta.

Webinaarisarjan tallenteet löytyvät myös Editan verkkokoulutuskirjastosta

Editan verkkokoulutuskirjasto tarjoaa monipuolisen ja ajankohtaisiin kysymyksiin tarttuvan valikoiman juridisia verkkokoulutuksia. Whistleblowing-webinaarisarjan osat tulevat verkkokoulutuskirjastoon sitä mukaa, kun ne on pidetty.

Asiakaspalvelu

020 450 2040
asiakaspalvelu.koulutukset@edita.fi