fbpx
Maailman kirjan sisällä

Blogi: Älä arvioi opiskelijan temperamenttia

20.01.2021

Kun puhutaan temperamentista, monet ajattelevat sitä, miten kiivas tai eläväinen joku on. “Hän on hyvin temperamenttinen” saatetaan sanoa, kun tarkoitetaan yksilön reagointitapaa haastavissa tilanteissa. Vastaavasti sanotaan, että joku on rauhallinen, ikään kuin temperamenttisen yksilön vastakohta. Mitä psykologiassa tarkoitetaan sanalla temperamentti, ja vaikuttaako temperamentti oppimiseen?

Psykologiassa temperamenttiin kuuluu monta eri piirrettä, kuten sosiaalisuus, aktiivisuus ja introversio/ekstroversio.

Yhteistä näille kaikille on se, että ne itsessään ovat neutraaleja. Konteksti ja tilanne vaikuttavat siihen, miten toivottava jokin piirre on.

Nykyään ajatellaan myös, että temperamenttipiirteet ovat jatkumo. Yksilö sijoittuu johonkin kohtaan jatkumoa, jonka toisessa päässä on esimerkiksi aktiivisuus ja toisessa epäaktiivisuus. Useimmat ihmiset sijoittuvat lähelle jatkumon keskikohtaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yksilöiden välillä olisi selviä eroja.

Kolmanneksi temperamentti on periytyvää. Tästä on vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Ympäristö kuitenkin vaikuttaa kaikkiin temperamenttipiirteisiin ja niiden ilmenemiseen. Tässä blogissa keskityn yhteen temperamenttipiirteeseen, introversioon ja ekstroversioon.

Keskeinen ero introversion ja ekstroversion välillä on aivojen ja keskushermoston vireystilan taso. Introvertti kuluttaa psyykkistä energiaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin. Ekstrovertti saa psyykkistä energiaa kanssakäymisestä ihmisten kanssa ja tylsistyy yksin. 

 

Miten reagoit sisimmässäsi ennen kuin opitut käytösmallit astuvat esille?

 

Opettajan oma temperamentti vaikuttaa osin siihen, miten vuorovaikutus erilaisten opiskelijoiden kanssa sujuu. Kannattaa siis miettiä hetki, oletko enemmän introvertti vai ekstrovertti. Viihdytkö oikein hyvin yksin, vaikka pidätkin ihmisistä sinänsä? Oletko koulupäivän jälkeen uuvuksissa sosiaalisten kontaktien takia, vaikka opiskelijoiden seurassa viihdytkin? Saatat olla introvertti, joka tarvitsee omaa rauhaa toipuakseen päivän sosiaalisista kontakteista.

Huomaa myös, että introvertti ei ole sama kuin ujo. Introvertti voi toki olla ujo, mutta kaikki introvertit eivät ole ujoja. 

Introversio ei myöskään tarkoita samaa kuin heikot sosiaaliset taidot. Sosiaaliset taidot voi oppia, kuten minkä tahansa taidon. Introvertilla voi olla heikot tai loistavat sosiaaliset taidot, riippuen siitä, miten hän on niitä harjoitellut ja oppinut. 

Tällä hetkellä kouluissa ja muualla yhteiskunnassa arvostetaan enemmmän ekstroversiota. Temperamenttia tutkineen Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimustieto ei kuitenkaan tue ekstroverttien paremmuutta koulussa tai työelämässä.

Mistä siis johtuu, että joskus temperamentti tuntuu vaikuttavan oppilaan arvosanoihin?

Voi olla, että osa opiskelijoista ei pääse näyttämään osaamistaan, kun tarjolla on vain tiettyjä temperamentteja suosivia tehtäviä. 

Oppitunneilla opiskeluolosuhteita voi muokata niin, että erilaiset synnynnäiset temperamenttipiirteet otetaan huomioon. Alla on esitelty muutama pieni muutos, joita voi kokeilla mahdollisuuksien mukaan. 

 

1) Hiljaiset hetket

Taustamelun vaikutuksesta keskittymiseen on vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Introvertti tarvitsee hiljaisuutta. Kielten tunneilla on oltava erilaisia suullisia tehtäviä, jotka aiheuttavat meteliä suurissa ryhmissä. Tämän vastapainoksi olisi tärkeää antaa myös tehtäviä, joissa saa työskennellä yksin rauhallisessa ympäristössä. Ekstrovertti puolestaan viihtyy hyvin isoissa ryhmissä, joissa on paljon ärsykkeitä, mutta ärsykkeet vievät helposti hänenkin huomionsa mennessään. Siksi myös ekstrovertti hyötyy rauhallisista opiskeluhetkistä.

2) Jatkuva näyttö

Sosiaalinen ekstrovertti viittaa eniten, tiesi hän vastausta tai ei. Ujo introvertti ei viittaa, vaikka olisi äärimmäisen taitava ja tietäisi vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Siksi kannattaa tarjota myös muita tapoja näyttää osaamista. “Jatkuva näyttö” voi olla paljon muutakin kuin viittaaminen.

Jatkuvaa näyttöä on:

  1. Suhtaudun myönteisesti opiskeluun. 
  2. Tulen tunnille ajoissa enkä ole turhaan poissa. 
  3. Minulla on kirja ja/tai muut tarvikkeet aina mukana – alusta asti. 
  4. Teen kotitehtävät säännöllisesti. 
  5. Osallistun tunnin kulkuun aktiivisesti: 
    • kuuntelen muita / vastaan itse selvästi 
    • autan toisia tarvittaessa 
    • otan asioista selvää / kysyn 
    • osallistun pari- ja ryhmätöihin aktiivisesti 
    • vastaan opettajan kysymyksiin 
    • osallistun keskusteluun 
  6. Käyn ripeästi sovittuun työhön ja olen omatoiminen. 
  7. Puhun englantia aina kun se on mahdollista.

 

3) Akkujen lataaminen

Koska introvertin tarvitsee välillä “ladata akkunsa” eli olla yksin rauhallisessa tilassa, olisi hyvä, jos koulu pystyisi tarjoamaan tällaisia tiloja välitunneille ja hyppytynneille. Esimerkiksi koulun kirjasto voi soveltua rauhalliseen työskentelyyn, luokkatila rentoutumiseen ja meditointiin. Ekstrovertti lataa akkunsa kavereiden seurassa eli tekemällä sitä, mitä koulussa yleensä tehdään välitunneille. Samassa tilanteessa introvertti väsyy vain lisää.

4) Tehtävän ohjaaminen

Introvertilla on korkea sisäinen viritystila, mikä auttaa häntä tarkkaavuuden suuntaamisessa. Ekstrovertti puolestaan harhautuu helpommin “turhien sisältöjen” ääreen, esimerkiksi etsiessään netistä tietoa jotain tehtävää varten. Tällaisessa tehtävässä ekstrovertti tarvitsee enemmän tukea, tarkempia ohjeita, ohjatumpaa otetta.

5) Yksin tekeminen

Tiimityöskentelytaidot ovat tärkeitä oppia, mutta niitä ei tarvitse harjoitella koko aikaa. Introvertti haluaa opiskella myös yksin. Yksin työskentelyssä ei ole mitään vikaa; kaiken ei tarvitse olla ryhmätyötä ja yhdessä tiimiytymistä. Yksintyöskentelyn voi myös yhdistää vaikka ryhmäkeskusteluun. Oppitunnin aluksi kukin tekee tehtävän yksin (kirjaamalla tukisanoja, vastaamalla kyselyyn tms.) ja vasta tämän jälkeen siirrytään ryhmäkeskusteluun. Ohjeistus kannattaa tehdä huolella antamalla esimerkiksi aikaraja, etteivät ekstrovertit aloita yhteiskeskustelua liian aikaisin.

6) Aikaa prosessoida

Introvertti saattaa usein tarvita aikaa prosessoida oppimaansa tai ympäröivää oppimistilannetta. Jos opettaja haluaa kysyä kysymyksiä koko ryhmältä, hänen kannattaa huolehtia siitä, että kaikki ehtivät ajatella asiaa rauhassa. Kysymyksiin voi vastata myös pareissa tai pienryhmissä, jolloin sosiaalinen paine helpottaa selvästi. Ryhmän yhteiset vastaukset voi kirjata esimerkiksi nettialustalle, josta kaikki näkevät ne.

7) Selkeys

Kun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, voi suunnitella ja organisoida tekemisiään huolella. Myös oppimateriaalin olisi hyvä olla selkeästi rakennettu. Tavoitteiden tulee olla selvät, jotta niitä kohti voi pyrkiä. Tästä hyötyvät kaikki. Kotitehtäviksi voi antaa aiheeseen etukäteen tutustumisen, valmistelevan tehtävän, kommentin tai kysymyksen laatimisen. Kurssin ja tunnin alussa voi kertoa, mitä jatkossa tulee tapahtumaan. Sovitusta täytyy pitää myös kiinni. Introvertit eivät usein pidä yllätyksistä tai nopeista muutoksista.

8) Vaihtoehtoiset tavat

Suullisen esityksen vaihtoehdoksi voi antaa kirjallisen työn. Kirjallisen ilmaisun keinona on hyvä käyttää erilaisia alustoja. Opiskelijoille kannattaa antaa välillä mahdollisuus tehdä omaa työtään hiljaa: kirjoittaa puhumisen sijaan, lukea kuuntelun sijaan.

 

Luettavaa ja kuunneltavaa: 

Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2019 Ujot ja introvertit.
Keltikangas-Järvinen, Liisa. 2015. Temperamentti  – ihmisen yksilöllisyys.
Keltikangas-Järvinen, Liisa, 2014. Maailman paras koulu?

https://www.ted.com/talks/susan_cain_the_power_of_introverts?language=en
https://www.hyvakysymys.fi/video/mita-temperamentti-on/
https://www.nais.org/magazine/independent-school/fall-2015/engaging-the-quiet-kids/

Riitta Pirinen

Riitta Pirinen

Riitta Pirinen on Kuopion klassillisen lukion englannin lehtori ja Editan uuden lukion englannin sarjan, Questin, oppikirjailija.

Guest - Englannin kielen oppikirjasarja

Join our Quest!

Quest on uusi ja innostava A1-englannin oppimateriaali lukion uuteen 2021 opetussuunnitelmaan. Quest-sarja kutsuu käyttäjänsä seikkailulle, jossa tämä tutustuu itseensä oppijana sekä globaaliin maailmaan eri näkökulmista.