fbpx
Maailman kirjan sisällä

Syysloma on lukuloma! Katso Ääni-sarjan lukuvinkit ja -tehtävät nuorille

12.10.2021

Lukuloma-kampanja kutsuu tänäkin syksynä syyslomalaiset matkaamaan maailman ääriin kirjan siivin. Katso Ääni-sarjan tekijöiden lukuvinkit ja nappaa kirjallisuustehtävät lukion äidinkielen ja kirjallisuuden tunnille!

Jokaisessa Ääni-oppikirjassa on alussa osio Lue ja tulkitse kirjallisuutta, jossa on muutama kirjalista teemoittain tai lajeittain sekä luettua teosta käsitteleviä tehtäviä. Alla olevat kirjalistat ja tehtävät on koottu Ääni-oppimateriaaleista 1–4.

Ihminen ja luonto

Yuval Noah Harari: Sapiens Ihmisen lyhyt historia. 2011.

Maapallolla asui 100 000 vuotta sitten ainakin kuusi ihmislajia. Nykyään lajeja on vain yksi: Homo Sapiens. Harari käy läpi koko ihmisen historian ja analysoi kehitykseen vaikuttaneita radikaaleja ja tuhoisiakin läpimurtoja.

Stephen Hawking: Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin. 2018.

Aikamme tunnetuin tutkija Stephen Hawking muistuttaa kyselemisen tärkeydestä vastaamalla siihen, mistä tulemme, onko tekoäly pelastuksemme vai tuhomme ja löytyykö jumala universumista.

Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen? 2020.

Yhteiskunnan pysähtymisen aiheuttama järkytys ja miettimisaika voivat auttaa myös ilmastokaaoksen torjumisessa. Isomäki pohtii pandemian jälkeistä aikaa ja mahdollisuutta muovata koronaviruksia vaarattomampaan suuntaan.

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet. 2020.

Itärannan romaani näyttää kauniin avaruuden ja kielen. Aurinkokunta on ihmisen valtakunta, jonka kaivokset, tehtaat ja viljelmät hyödyntävät taivaankappaleita järjestelmällisesti. Maasta pois päässeet eivät halua sinne takaisin. Romaani kysyy, mitä voimme
vielä pelastaa.

Anni Kytömäki: Margarita. 2020.

Finlandia-palkittu romaani sukeltaa metsän syvyyksiin ja joenpohjaan. Tarina kertoo eri aikojen suomalaisten kohtaloista ja nostaa luonnon yhdeksi päähenkilöksi. Teos käsittelee kuoren merkitystä niin simpukoille kuin ihmisille.

Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan. 2019.

Matematiikka on olennainen osa digitaalista arkeamme, vaikka sitä ei aina huomaa. Yleistajuinen tietokirja vie lukijan kiehtovaan matematiikan maailmaan.

Morten Strøksnes: Merikirja. 2015.

Lofootteja ympäröivissä merten syvyyksissä elää kahdeksanmetrinen jäähai, joka on komea – mutta harvoin nähty. Kirjailija Morten ja kalastajasuvun kasvatti Hugo päättävät pyydystää jäähain. Teos yhdistää tarinaa ja tietoa, meribiologiaa ja mytologioita sekä olemassaolon kysymyksiä. Faktapitoinen seikkailukertomus on rakkauslaulu merelle ja ystävyydelle.

Neil DeGrasse Tyson ja Gregory Mone: Tähtitiedettä kiireisille nuorille. 2019.

Kirjoittajat selittävät maailmankaikkeuden mysteerit fysiikan perusteista avaruutta ja aikaa koskeviin isoihin kysymyksiin niin, että jokainen ymmärtää. Tyson on New Yorkin Luonnonhistoriallisen museon planetaarion johtaja ja tunnettu astrofyysikko.

Kasvutarinoita

Emma Cline: Tytöt. 2016.

Kasvukertomuksessa teinityttö karkaa hippiyhteisöön vuonna 1969. Elämä kultissa päättyy kuitenkin veritekoon.

Elena Ferrante: Loistava ystäväni. 2016.

Ferranten Napoli-sarjan ensimmäinen osa kuvaa Elenan ja Lilan ystävystymistä ja elämää mafian hallitsemassa Napolissa.

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta. 2015.

Neljä nuorta etsii paikkaansa 1970-luvun Lontoon teatterimaailmassa. Romaani on tarina nuoruudesta, taiteesta ja rakkaudesta, myös sen tuhovoimasta.

Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla. 2019.

Romaanissa Paula opiskelee koristemaalausta. Tarina kertoo paitsi nuoren naisen kasvusta myös ennen kaikkea taiteesta, luovuudesta, jäljentämisestä ja maailman esittämisestä.

Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö. 2015.

Vuonna 1990 Johanna Morrigan luo itsensä uudelleen. Hänestä tulee sanavalmis femme fatale, jonka elämä on hurjaa menoa musiikkilehden arvostelijana.

Sayaka Murata: Lähikaupan nainen. 2016.

Romaanissa kuvataan naisiin kohdistuvia odotuksia ja nyky-Japanin urakeskeisyyttä. Kun paine löytää aviomies ja hyväksyttävä työ kasvaa, päähenkilö Keiko turvautuu epätoivoisiin ratkaisuihin.

Erkka Mykkänen: Something not good. 2018.

Romaani kertoo siitä, millaista on 2000-luvun aikuisuus, joka ei tunnu aikuisuudelta. Päähenkilö Veikko ei valita, kaikkihan on ok, vaikka ei ihan olekaan.

Aura Nurmi: Leijonapatsailla. 2020.

Teos kertoo naisesta aikuisuuden kynnyksellä. Proosarunoteos näyttää muskeliveneiden tahmaisia kajuuttoja, lähiöiden vesitornit ja Hangon hotellit.

Sofi Oksanen: Baby Jane. 2005.

Oksasen toinen romaani kertoo nuoruudesta, seksuaalisuudesta ja määrittelemättömästä ahdistuksesta. Se on tarina vaikeasta rakkaudesta ja pakkomielteisyydestä Kalliossa 1990-luvulla.

Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä. 2018.

Romaani on kulttikirjailijan tarkka kuva neuroottisesta on–off-suhteesta. Teoksessa tutkitaan sosiaalisen ja talou-
dellisen eriarvoisuuden vaikutusta ihmissuhteissa. Romaani kuvaa seksuaalista vetovoimaa ja valtaa, joka ihmisillä on toisiinsa.

Meredith Russo: Tyttösi sun. 2016.

Amanda Hardy korjaa sukupuolensa. Hän vaihtaa kotikaupunkia ja lukiota säästyäkseen kiusaamiselta ja haluaa yliopis-
toon New Yorkiin.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. 2014.

Statovcin esikoisromaani kertoo perheestä, joka on revitty juuriltaan. Kirjassa kerrotaan tytön tarina Jugoslavian maa-
seudulla, liittovaltion hajoaminen – ja pojan tarina kylmässä pohjoisessa maassa.

Aino Vähäpesola: Onnenkissa. 2019.

Autofiktiivinen esseeromaani näyttää, miten sata vuotta sit-ten eläneen Edith Södergranin runot ovat yhä ajankohtaisia. Samalla se on kaunis ja rehellinen kuvaus nuoren naisen elämästä, sukupuolirooleista, arjen feminismistä ja joogasta.

Tutkimusmatkoja kielten ja kulttuurien välissä

Hassan Blasim: Allah99. 2019.

Vimmainen ja huumorilla varustettu romaani on kuin nyky-Helsinkiin sijoitettu versio Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Irakista paennut Hassan perustaa blogin levittääkseen teoksiaan arabimaailmassa. Hän haluaa vanhojen tekstien sijaan kertoa uusia tarinoita.

NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet. 2013.

Bulawayo on zimbabwelainen kirjailija, joka asuu Yhdysvalloissa. Kirjassa zimbabwelaiset unelmoivat Amerikasta, jonne päähenkilö pääseekin. Todellisuus on kuitenkin toista kuin kuvitelmat.

Ville Eloranta ja Lotta Jalava: Sana sanasta. Suomen kielen jäljillä. 2021.

Lyhyissä, yleistajuisissa teksteissä kurkistetaan suomen kielen sanojen ja ilmaisujen erikoisiin alkuperiin.

Kersti Juva: Löytöretki suomeen. 2019.

Kääntäjä Kersti Juva luo katsauksen suomen kielen vivahteisiin. Runsaat esimerkit vievät lukijan matkalle suomen kieleen ja peilaavat sen yllättäviä yksityiskohtia englantiin.

Katja Kettu: Rose on poissa. 2018.

Puoliksi suomalainen ja puoliksi ojibwa-intiaani Lempi on liian valkoinen reservaattiin ja liian intiaani sen ulkopuolelle. Hän etsii omaa historiaansa suvun tarinoiden pohjalta.

Kukka Ranta ja Jaana Kanninen: Vastatuuleen – saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. 2019.

Monipuolinen tietokirja saamelaisista ja heidän lähihistoriastaan Suomessa. Teoksessa avataan saamelaista mielen-
maisemaa yli sukupolvien.

Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin. 2018.

Lontoossa bengalialistaustaiseen perheeseen syntynyt Lahiri muutti kolmevuotiaana Amerikkaan. Missä milloinkin
-romaanin hän kirjoitti italiaksi Roomassa, johon hän muutti perheineen. Kirkkaat tuokiokuvat käsittelevät sitä, miten muutos tarjoaa tilaisuuden ymmärtää itseään paremmin.

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista. 2016.

Jännitysromaanina etenevässä tarinassa nimetön kirjailija kerää tietoa kuolleesta Samuelista eri ihmisten kerto-
mana. Samuel on ollut maahanmuuttajaviraston virkamies, joka auttoi laittomasti Ruotsissa oleskelevia siirtolais-
naisia. Mosaiikkimainen teos identiteetistä ja ystävyydestä.

Yksin ja yhdessä

Jane Austen: Järki ja tunteet. 1811.

Humoristinen klassikkoromaani tarkastelee terävästi luokkaeroja ja naisen asemaayhteisössä.

Lasse Hauerwaas ja Iina Silventoinen: Bobby. 2020.

Kaksikielinen runosarjakuva irrottautuu sukupuolirooleista. Runot ja sarjakuvankuvat avaavat eri näkökulmia samaan ihmissuhteeseen.

Khaled Hosseini: Leijapoika. 2003.

Koskettava romaani kertoo kahden erilaisista taustoista ponnistavan kabulilaispojan ystävyydestä sekä syyllisyydestä ja sen sovittamisesta.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. 2012.

Dystopiassa tulevaisuuden maailmasta vesi on loppumassa. Samalla joudutaan punnitsemaan, loppuuko tärkeistä ihmissuhteista myös luottamus.

Tove Jansson: Muumipappa ja meri. 1965.

Filosofisessa muumikirjassa perhe seuraa isän unelmaa ja muuttaa asumattomalle majakkasaarelle keskelle
merta. Pienellä saarella perhe on samassa paikassa mutta samaan aikaan jokainen on omalla tavallaan yksin.

Juuli Niemi: Tuhat tytärtä. 2016.

Hauskat ja terävät runot käsittelevät erityisesti sisaruussuhteita ja muita perhesuhteita, ystävyyttä, rakkautta ja valtaa
lähisuhteissa.

John Steinbeck: Ystävyyden talo. 1935.

Kirjailijan läpimurtoteoksessa kuvataan riemukkaasti kalifornialaisen miesjoukon rellestävän onnellista elämää.

Johanna Vuoksenmaa: Pimeät tunnit. 2020.

Romaani lähtee liikkeelle sähkökatkoksesta ja laajenee kuvaamaan monen minäkertojan kautta perheenjäsenten kasvua ja muutosta.

Antti Rönkä: Jalat ilmassa. 2019.

Aaro aloittaa opinnot ja uuden elämän Jyväskylässä, mutta häntä vaivaa piinava tunne, ettei häntä haluta mukaan. Omakohtainen romaani näyttää tarkkanäköisesti ja koskettavasti, millaisia jälkiä kiusaaminen jättää kiusatun elämään vielä vuosien jälkeen.

Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki. 1936.

Helsinkiin sijoittuva teos kuvaa erilaisia yhteiskuntaluokkia edustavia ihmisiä, joiden elämät kietoutuvat yhteen.

Sarjakuvia

Ulla Donner: Spleenish. 2017.

Omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani kuvaa osuvin esimerkein nuorten aikuisten maailmaa, jossa kaikki on yhtä aikaa helppoa ja epävarmaa.

Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet. 2010.

Humoristisessa sarjakuvassa orpotyttö Agnes selvittää kotikaupunkinsa Planktonin mysteerejä ja vanhempiensa kohtalon salaisuutta.

Cyril Pedrosa: Portugali. 2020.

Portugali on väljästi omaelämäkerrallinen sarjakuva loppuun palavasta miehestä. Uusi elämäntilanne saa hänet kiinnostumaan sukunsa historiasta.

Ville Ranta: Kuinka valloitin Ranskan? 2021.

Päähenkilö tavoittelee läpimurtoa ranskalaisilla sarjakuvamarkkinoilla. Teos on omaelämäkerrallinen satiiri siitä, miten kuka tahansa voi menestyä, jos vain yrittää tarpeeksi.

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 1. 2015.

Miltä tuntuu olla vaaleakutrinen ranskalainen maahanmuuttajalapsi 1980-luvun Libyassa ja Syyriassa? Oma elämäkerrallinen sarjakuva romaani avaa viihdyttävästi arkea kahden kulttuurin perheessä lapsen näkökulmasta.

Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne. 2017.

Strömquist käsittelee romanttista rakkautta, parisuhdetta ja avioliittoa sekä valta-asetelmia ja ennakkoluuloja ihmissuhteissa. Sarjakuvissa seikkailevat historian tunnetut miehet ja naiset.

Tiitu Takalo: Memento mori. 2020.

Palkitun sarjakuvataitelijan teos kertoo omakohtaisen tarinan sairastumisesta ja sairauden kanssa elämisestä.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä. 2021.

Teoksen yhdeksän sarjakuvakertomusta käsittelevät iloisen pistelisäästi ahtaita asenteita, ulkonäköpaineita, miellyttämisen halua ja tyttöyden kipupisteitä.

1. Uusi näkökulma teokseen

a. Valitse teoksesta henkilö, ilmiö tai asia, jonka käsittely jää teoksessa sivuosaan. Voit valita esimerkiksi sivuhenkilön, muiston, sivujuonen tai ajanjakson.
b. Tutki teosta valitsemastasi näkökulmasta. Teemuistiinpanoja ja etsi lisää tietoa internetistä ja kirjastosta.
c. Toteuta muistiinpanojesi pohjalta uusi fiktiivinen teksti. Teksti voi olla esimerkiksi novelli, monologi, kirje, digitarina tai kuunnelma.
d. Muodostakaa ryhmiä sen mukaan, minkä teeman olette valinneet. Esitelkää tekstit ryhmässä.
e. Koostakaa töistänne esitys, jossa esittelette, mistä eri näkökulmista valitsemaanne teemaa voi tarkastella. Esitelkää työnne koko opiskeluryhmälle.

 

2. Kirjoita fanifiktiota

Fanifiktiossa eläydytään kaunokirjallisen teoksen maailmaan ja kuvitellaan, mitä teoksen tarinan ulkopuolella voisi tapahtua. Henkilöiden elämää voi kirjoittaa uudelleen tai jatkaa haluamaansa suuntaan.

a. Keskustelkaa ryhmässä lukemienne teosten henkilöistä. Valitse, minkä fiktiivisen henkilön elämästä haluaisit tietää enemmän.
b. Mieti, mikä henkilön elämässä kiinnostaa ja miten olisit halunnut muuttaa teoksen tapahtumia.
c. Suunnittele fiktiivisen henkilön elämään uusia käänteitä ja tapahtumia.
d. Kirjoita tapahtumista tarina. Voitte kirjoittaa fanifiktiota myös ryhmässä.

 

3. Elokuva tai traileri kirjan katkelmista

a. Valitse ja lue yksi teos kirjalistasta.
b. Valitse teoksesta 1–3 katkelmaa, joissa näkyy kiinnostavasti teoksen pääristiriita.
c. Muokkaa valitsemasi katkelmat elokuvakäsikirjoituksen muotoon. Kirjoita käsikirjoitukseen henkilöt ja heidän repliikkinsä sekä parenteeseihin tietoa kohtauksen toteutuksesta.
d. Suunnittele ja toteuta kohtauksista lyhytelokuva tai elokuvatraileri. Voitte valita myös pareittain tai pienissä ryhmissä yhden käsikirjoituksen ja toteuttaa elokuvan yhdessä.
e. Esittäkää elokuvat ja trailerit koko ryhmälle.

Matematiikan oppikirjasarja Kaari
Ääni

Ääni on uusi lukion suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarja. Ääni keskittyy monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon harjoitteluun. Sarja antaa opiskelijalle valmiuksia toimia nykyisessä moniäänisessä tekstimaailmassa: ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään rohkeasti.

Kysyttävää oppimateriaaleistamme?

Opettajapalvelu

Avoinna ma 9–16, ti–pe 8–16

opettajapalvelu@edita.fi
puh. 020 450 010