Editan edeltäjä, Keisarillisen Senaatin kirjapaino, perustettiin vuonna 1859 Suomen sivistyksen ja elinkeinoelämän ytimeen; Helsingin Senaatintorille. Valtioneuvoston tiloissa toimiva kirjapaino sai tärkeän tehtävän. Siellä painettiin Suomen viralliset asetukset. Siellä myös käynnistyi valtion kustannustoiminta.
Suomen valtion ja suomen kirjakielen asema vaikuttivat kiinteästi kirjapaino- ja kustannustoiminnan kehittymiseen. Vastavuoroisesti painettu sana rikastutti virkamiesten ja vähitellen myös tavallisen kansalaisen elämää monella tavoin.
Käsityöstä konekauteen
Vuonna 1918 Senaatin kirjapainosta tuli Valtioneuvoston kirjapaino. Suomi oli itsenäistynyt ja käsityöläisten puulaaki siirtynyt konekauteen; ensimmäinen rivilatomokone otettiin kirjapainossa käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin painossa työskenteli lähes 200 työntekijää. Toisen maailmansodan jälkeen miesvahvuus oli kasvanut miltei kolmeensataan. Vuonna 1960 kirjapainon työntekijämäärä lähestyi viittäsataa. Toiminta oli siirtynyt Helsingin Annankadun ja Eteläisen Rautatiekadun kulmaan.
Tasaisen varma ja tunnettu
Vuonna 1967 perustettiin Valtion painatuskeskus, jolla nimellä Edita saatetaan muistaa tänäkin päivänä. Sama vuosikymmen toi kirjapainotuotannon avuksi offset-koneen, jonka ansiosta tuotannon nopeus ja volyymit kipusivat uudenlaisiin lukemiin. 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla Valtion painatuskeskus tuotti tasaisen vahvasti ja laadukkaasti suomalaisia painotöitä, julkaisuja ja kirjoja, valtion ja sen kansalaisten tiedollisiin tarpeisiin. Tekniikan kehittyessä ja tietokoneiden astuessa kuvaan suomalainen painotalo pysytteli jatkuvasti ajan hermolla.
Yksityiseksi liikelaitokseksi
1990-luvun laman aikoihin Valtion painatuskeskuksesta oli sukeutunut nykyaikainen liikelaitos. Se aloitti voimakkaan kasvunsa vallitsevien markkinoiden pelisäännöillä. Sen kupeeseen ostettiin suuryritysten omatarvepainoja, lomake-, etiketti- ja peliarpojen painoliiketoimintoja sekä informatiivista julkaisutoimintaa. Painatuskeskus alettiin yhdistää Veikkauksen peliarpoihin, Finnairin matkalippuihin ja muiden tunnettujen suomalaisyritysten tuottamiin tärkeisiin arjen hyödykkeisiin. Pian myös laajemmin suomalaisbrändien markkinointimateriaaleihin; esitteisiin, julisteisiin ja asiakaslehtiin. Sitten tuli aika muuttaa nimeä. Vuonna 1996 Painatuskeskuksesta tuli Oy Edita Ab.
Täyden palvelun kumppani
2000-luvun alkupuoli Editassa ennakoi jo tulevaa. Edita-yhtiölle oli karttunut kattavaa kokemusta graafisesta tuotannosta ja kustantamisesta. Palvelut olivat nyt täysverisiä b-to-b-palveluita. Edita oli edelleen valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö, mutta samalla myös yksityisen sektorin täyden palvelun kumppani. Tämän seurauksena tuli tarpeen digitalisoitua. Edita sukelsi sähköisen julkaisemisen ja verkkoviestinnän maailmaan ja lähti samaan aikaan määrätietoisesti kansainvälistymisen polulle; käynnisti liiketoiminnan Ruotsissa ja Baltiassa.
Työn jälki näkyy kaikkialla
Vuotta ennen 150-vuotisuuttaan Edita on lunastanut paikkansa pohjoismaisena viestintäkonsernina, joka on paljon muutakin kuin tietokustantaja ja painotalo. Tuskin on päivää, jolloin pohjoismaalaiset eivät sivuuttaisi jotakin viestiä tai materiaalia, joka on tuotettu Editassa. Edita on visuaalisesti näkyvien, laadukkaiden ratkaisuiden takana yhtälailla kuin se voi olla huomaamattomien, täysin personoitujen sähköisten viestien tuottaja.
Ainakin yksi yhdistää Editaa nyt ja Editaa sen alkuaikoina: tuotamme merkityksellisiä lopputuloksia. Enää ne eivät aina ole käsin kosketeltavia kuten postimerkki, mutta ne koskettavat taatusti monen yksilön ja yrityksen elämää.